Ruokapöytä oli yksi niistä asioista, joita en millään saanut päätettyä rakennusprojektin aikana. Oli pakko odottaa ja katsoa miten talo rakentuu pöydän ympärille. Ainoa asia, joka oli päätetty jo pohjaa suunniteltaessa, oli iso ruokapöytä. Projektin lopussa rahat olivat sen verran vähissä, ettei kalliiseen pöytään ollut varaa. Niinpä hain Ikeasta jalat ja rautakaupasta liimapuulevyä – ja siinä se on. Ei paha väliaikaiseksi pöydäksi, vaikka hieman lyhyehkö onkin. Taisi olla vain 2 metrisiä levyjä. Nyt voin ajan kanssa miettiä millainen oikeasta pöydästä tulee. Ehkäpä sittenkin pyöreä? tai neliö? Muuton lamppu oli juuri niin ihana kuin ajattelinkin! 
Takaisin kotona!
Pahoitteluni pitkästä blogihiljaisuudesta. Tällä kertaa se ei kuitenkaan johtunut niinkään kiireestä kuin useamman tuhannen kilometrin välimatkasta. Kun talo oli maaliskuun lopussa tukevasti pystyssä ja vähäiset huonekalut paikallaan, siirryimme uusien (tai vanhojen) seikkailujen pariin. Pakkasimme karvalakit ja toppatakit ja suuntasimme takaisin Huippuvuorille muutamaksi kuukaudeksi. Viime kerrasta poiketen meillä oli kuitenkin myös paluuliput olemassa – kesäksi kun pitäisi saada vielä terassit tehtyä ja talo maalattua.
Pitää sanoa, että vaikka reissu oli molemmille varsin työntäyteinen, oli ihanaa saada hieman lepoa rakentamiselta. Huippuvuorten lainatalossa, jossa ei ollut sähköä tai juoksevaa vettä, oli helppo rentoutua. Googlet ja pinterestit, blogista puhumattakaan olivat vain kaukaisia ajatuksia.
Mutta heti kotiin palattuamme, Jukka alkoi taas ahkeroimaan. Kohta meillä on valmis takapihan terassi.
kylpyhuoneen tunnelmaa
Kuten monet muutkin nurkat meidän kotona, myöskään kylpyhuone-sauna osasto ei ole kokonaan valmis. Mutta kuitenkin käyttökunnossa. Pääasiallisesti meiltä puutuu kaikki koukut, joihin etenkin kylpyhuoneeseen olen miettinyt hieman erinlaista ratkaisua – mutta tästä lisää myöhemmin.
Kylpyhuonetta suunniteltaessa meillä oli tavoitteena ennen kaikkea harmooninen ja pehmeä tila, jossa on mukavan hämärää ja rauhallista saunoa. Materiaaleiksi valikoitui heti alussa terveleppä ja luonnonkivimäinen laatta. Samalla halusin kuitenkin hieman luksusta – jonkinlaista hotellimaista tunnelmaa. Iso allastaso seinästä seinään ja laatikostot ilman yläkaappia tuovat oman tunnelmansa. Etsinnässä on vielä iso valkoinen, laadukas matto, joka olisi ihanan pehmeä jalan alla. Ja iso peili altaan taakse on vielä tilaamatta. Se varmasti viimeistelee tilan.
Seinälaatat ovat Laattapisteeltä. Todellinen löytö! Glade nimiseen sarjaan kuuluu kolme sävyä, joista meillä on keskimmäinen. Laattoja saa isona 60×60, mutta meille tuli hieman kapeampi 30×60. Kiitokset Minnalle hyvästä ja kärsivällisestä palvelusta. Minna ymmärsi hyvin miten haastavaa materiaalien valinta on syrjäkyliltä käsin, eikä pistänyt pahakseen, vaikka malli laatat roikkuivat meillä kuukaudesta toiseen.
Kurkistus keittiöön
Meille tuli siis Puustellin keittiö – kiitokset Rovaniemen Vuokolle mahtavasta yhteistyöstä! Vaikka kaikki ei ihan ensimmäisellä kerralla mennytkään kohdalleen, niin Puustelli hoiti hienosti reklamoinnit ja saimme tavarat raksalle. Kuvissa on vielä väärä uuni paikallaan. Oikea tuli viime perjantaina ja ensimmäiset leivonnaiset heti viikonloppuna!
Keittiö on juuri sellainen kuin me suunnittelimmekin. Kirjahylly olohuoneen puolella pehmentää keittiömäistä ilmettä ja musta tuo kontrastia valkoisiin kaappeihin, puu taas luo lämpöä kylmän betonilattian rinnalle.
Hayn Copenhagen -baarituolit tilasimme Formverkistä joululomilla. Aivan ihanaa palvelua ja todella mahtava valikoima – toisaalta on onni, että meillä on 1000 km matkaa tuohon liikkeeseen, muuten viettäisin siellä kaikki päivät.
Viimeisessä kuvassa keittiön betonilattiaa – tykkään tuosta päivä päivältä enemmän – vaikka pitää kyllä sanoa että kevät auringossa pöly näkyy lattian pinnalla järkyttävän hyvin.
Uusin tulokas
Viikonloppuna pääsimme vihdoin kauppoihin ja Vepsäläiseltä mukaan tarttui Adean My Out Door – säkkituoli. Aluksi meillä oli ajatus valita säkkituoliin jokin muu kangas, mutta lopulta emme kuitenkaan osanneet valita juuri sitä oikeaa sävyä. Rovaniemen liike, tuntien syrjäkylien ongelmat, tarjosi mallikappaletta matkaan mukaan heti. It was a deal. Emme joutuisi maksamaan ekstra rahtia tai ajamaan 400 km tuolia hakemaan ja saimme taas hieman lisää harmaata kotiin. Kuka sanoo, ettei harmaa ole väri?
Sneak Peek – Olohuone
Suuret pahoitteluni blogihiljaisuudesta – ja vielä kaikkein mielenkiintoisimpaan hetkeen. Työprojekti yhdistettynä vauhdilla lähenevään muuttoon imi viimeisetkin vapaa-ajan rippeet. Blogi joutui väistymään.
Mutta nyt on siis Se viikonloppu käsillä. Muuttotarkastus meni läpi perjantaina. Enää muutama yksinkertainen asia, kuten sängyn kokoaminen ja lattioiden pesu, sitten koti olisi valmis –tai niin uskottelen edelleen itselleni. Todellisuudessa koti on varmaan lopullisesti valmis joskus 10 vuoden päästä, jos silloinkaan. Mutta sunnuntaina toivottavasti nukumme ensimmäistä kertaa uudessa kodissa.
Tässä pieni kurkistus muuttovalmiiseen (ei siis valmiiseen) olohuoneeseen. Oli ihanaa kaivaa Valantin sohva vihdoin muoveista, asetella ikkunoiden eteen ja juoda ensimmäiset kahvit metsää ihastellen. Kameran kaivamisen esille inspiroi aikuisiän adoption-kummitätini Eva, joka niin innokkaasti halusi päästä mukaan muuttopuuhiin. Kiitokset Eva inspiraatiosta!
Ps. Tässä muuten yksi kuva betonilattiasta ”oikeassa” ympäristössään – kun en kokeillut korostaa betonilattian muotoja ja värejä. Kauempaa katsottuna siis aika yksivärinen, mutta läheltä katsottuna todella vivahteikas.
onnea ja epäonnea – betonilattian kanssa
Viikonloppuna saimme betonilattian pinnoitettua Weberin Casa pinnoitteella. Alempana on kuvia betonilattiasta valmiina. Teksti on aika pitkä, joten malttamattomimmat voivat hypätä suoraan kuviin. Kokeilen selvittää koko prosessin ja antaa muutaman harmaita hiuksia säästävän vinkin. Etenkin kannattaa ottaa opiksi meidän virheistä, jos on itse casa pinnoitetta tekemässä.
Aikataulu meni aika tiukalle, sillä keskiviikkona (eli siis tänään) tulee kalustetoimitus, jolloin lattian olisi oltava valmis. piste. Sähkömies oli kutsuttava pikavisiitille, jotta saisimme upotettavat ledit kattoon. Koska betonipinnoite tulee lähes koko taloon, ei loisteputket johtoineen voineet risteillä pitkin olohuoneen lattiaa. Saimme valot kattoon ja Jukka pääsi tasoittamaan lattiaa. Joka oli muuten syytä tehdä aika huolella.
Meillä betonipinnoite tehtiin todella isolle alalle. Melkein 112 neliötä. Eli siis kaikki muut tilat paitsi kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna. Koska muutaman millin heitto yläkanttiin, olisi aiheuttanut materiaalin loppumisen ennen aikojaan, piti meidän tehdä hyvä sotasuunnitelma.
Vinkki numero 1: Jotta pysyt kärryillä pinnoitteen menekistä ja pääset lähelle haluttua paksutta piirrä lattiaan neliöitä, niin että yksi neliö vastaa aina yhtä pinnoitesäkkiä. Meillä tuo oli 2 neliön alue. Eli siis piirustimme edellisenä iltana koko lattian täyteen erimuotoisia neliöitä. Sekoitimme aina yhden säkin kerrallaan kirvesmiehen sähkösekoittimella. Joka sitten kaadettiin omaan neliöönsä.
Vinkki numero 2: Weberin ilmoittama sekoitusaika oli ainakin meille alimitoitettu. Itse sekoitimme 5-6 minuuttia per säkki ja siltikin lattiaan päätyi muutamia sekoittamattomia kohtia. Onneksi suurimman osan sai napattua vielä liippaus vaiheessa pois käsin.
Meillä oli yksi henkilö varastossa sekoittamassa betonia ämpäriin, toinen kantoi valmiin massan talon puolelle ja kolmas, Jukka, kaatoi betonin ja liippasi sen. Ämpäreitä oli tietenkin kaksi, jolloin sekoittaja teki hommaa liukuhihnalta jatkuvasti sekoittaen.
Isosta alasta johtuen, Weberin edustaja kehotti meitä tekemään makuuhuoneet erikseen. Jolloin yhtenäistä pinta-alaa saisi hieman pilkottua. Samalla Jukka pääsi testaamaan taitojaan ensin pienempiin huoneisiin. Koska makuuhuoneet tehtiin ensin, laitoimme ovien kohdalle laudat, jotka pitivät betonipinnoitteen rajapinnan oikeassa kohdassa. Tämä olikin yksi suurimmista huolenaiheistani, sillä listat tässäkin kohtaa ovat kieltolistalla.
Vinkki numero 3: rajapinnan lautojen poistaminen kannattaa tehdä aika aikaisessa vaiheessa. Meillä betonipinnoite lohkeili useasta kohdasta lautoja irrotettaessa, todennäköisesti koska oli kuivunut liian tiukasti lautaan kiinni. Lisäksi lauta kannattaa tehdä 5mm paksuksi, jolloin näet helposti, jos oven suusta ei ole tulossa paksuudeltaan tasaista. Jos reuna on tasainen ja sileä, on toisen puolen pinnoitteen liippaaminen helppoa ja jäljestä tulee siisti. Meillä rajapinnasta tuli hieman epätasainen.
Itse pinnoitteen levittäminen oli helppoa. Jukka kuvasi massaa viskoosimaiseksi, minusta se oli enemmänkin elastista. Mutta siis helposti levittyvää ja asettui aika automaattisesti tasaiseksi pinnaksi. Itse liippausvaihe oli kaikista mielenkiintoisin. Makuuhuoneissa Jukka testasi Weberin antamaa virallista ohjetta, eli veti pitkiä vetoja. Tuolla tavalla pigmentti tuntui kerääntyvän pitkiksi, symmetrisiksi vedoiksi lattian poikki. Halusimme lattiasta elävän, joten pigmentti erot eivät meitä sinällään haittaa. Mutta pigmenttierojen voimakkuus yllätti. Olisimme kuvien perusteella odottaneet hieman haileampaa lopputulosta.
Siirryttäessä olohuoneen isoon lattiaan, päätimmekin testata toisenlaista liippaus menetelmää. Paljon pienempiä ja hentoja vetoja vain pinnassa ja hieman sekaisin sinne tänne, jolloin välttyisimme symmetrisiltä vedoilta ja lattiasta tulisi epäsymmetrisen elävä. Tuo tyyli sopi meille paljon paremmin. Tykkäänkin olohuoneen lattiasta enemmän.
Vinkki numero 5: Ison alueen pinnoittaminen. Meillä olohuone ei ollut symmetrinen neliö, vaan eteisestä tuli ylimääräinen käytävä olohuoneen keskelle. Weberin edustaja kehotti toteuttamaan pinnoitteen kahdella liippaajalla, jotka lähtisivät eri osista olohuonetta liikkeelle ja ”törmäisivät” eteisen kohdalla. Betonipinnoitteessa on kuitenkin noin 20minuutin aukioloaika (eli aika jona betonia voi vielä liipata). Päätimmekin tehdä homman vain yhdellä liippaajalla, jolloin jälki on yhden näköistä – kaikilla kun on oma tyylinsä. Aloitimme olohuoneen perältä. Noin neljä kaistaa ennen eteistä, Jukka aloitti työstämään eteisen komeroa. Joka toinen ämpäri meni eteiseen, joka toinen olohuoneeseen. Näin molemmat rajapinnat pysyivät auki ja hiljalleen lähenivät toisiaan.
Vinkki numero 6: Kun rajaa lattiaan 2 neliön alueet, kannattaa alueista tehdä mahdollisimman ohuita. Olohuone oli täydellinen siinä mielessä että 2 neliön aloista tuli 43cm levyisiä kaistaleita. Tällöin koko ala on helppo liipata kerralla. Jos ala on enemmänkin neliö kuin kapea suorakaide, niin silloin ei ylety liippaamaan alueen takaosaa, jos kaataa koko ämpärin kerralla.
Vinkki numero 7: Kaada mielellään koko ämpäri kerralla. Pigmentti tuntuu laskeutuvan aika äkkiä ämpärin pohjalle, jolloin yhden säkin kaataminen kahdella kerralla voimistaa pigmenttieroja lattiassa (tämä ei ole tieteellisesti todistettu, enemmänkin mutu-tuntumaa). Tästä syystä Jukan päästessä eteisen kapealle kohdalle kaatoi hän aina puoli ämpäriä eteiseen ja puolikkaan olohuoneeseen ja liippasi molemmat peräjälkeen.
Kun lattia oli kokonaan tehty, lukitsimme ovet ja lähdimme lauantain viettoon. Olohuoneen 66 neliön tekemiseen meni yhteensä 3 tuntia. Makuuhuoneet oli tehty jo aikaisemmin. Sunnuntaina palasimme tontille katsomaan lopputulosta. Hyvältä näytti, kunnes huomasin ikkunan pielet.
Betonilattian kuivumisen myötä kosteutta oli kertynyt ikkunoihin. Tuo oli ihan odotettavissa, mutta emme olleet varautuneet tiivistyvän kosteuden määrään. Vettä oli valunut oikein reilusti ikkunoiden alaosasta seinää pitkin lattialle. MDF:stä tehdyt smyygilistat olivat turvonneet todella pahasti, samoin seiniin oli värjäytynyt keltaisia valumavesiä ja lisäksi vielä lattiaan tullut kosteudesta selkeitä rajoja. Huoh.
Siispä vinkki numero 8: Laittakaa ikkunoiden alalaitaan pyyhkeitä (vaikka teipillä). Meillä oli ilman vaihto hoidettu tuloilmaputken ja takan kautta, mutta tuo ei selkeästi auttanut. Harmittaa kovasti. Nyt pitää laittaa ikkunalistoja uusiksi, paklata rajapintoja ja maalata seinä uudestaan. Eniten kuitenkin harmitti lattiassa selkeästi näkyvä ”vesivahinko” kuvio.
Hätä ei ole tämän näköinen kun on ihana osaava aviomies, jonka hermot ovat ihan järjettömän pitkät (siis oikeasti järjettömän pitkät). Koska ovien kynnyksiä piti epätasaisuuksien vuoksi hioa hieman, päätti Jukka testata samaa myös vesivahinko kohtiin ja kas kummaa se toimi.
Vinkki 9: Betonipinnoitteen pintaa hiomalla saa häivytettyä suurimpia pigmentti eroja. Lopulta Jukka päätyi hiomaan koko lattian.
Vielä viimeiset pinnoitteet päälle ja lattia on valmis. Kaikesta huolimatta tykkään lattiasta kovasti. Ja väristä myös. Joka oli myös yksi huolen aiheeni.
Tässä kuvakooste lattiasta ja sattuneista vaurioista. Toimiiko virheistä huolimatta?
Työhuoneen betonilattia
Tässä näkyy kynnystä paremmin. Reunassa kohta, jossa betoni oli lohjennut lautaa irroitettaessa.
Kostunut ja turvonnut MDF-levy. Uusiksi menee
Osittain maali lohkeili kokonaan pois kun teippejä irroitettiin.
Ketuttaa kyllä hieman (Lumen rakenne ikkunan takana sen sijaan ilahduttaa!)
Keittiön betonilattiaa ja pienempi muotoista kuviota.
Makuuhuoneen betonilattia. Isommalla pinnalla ja kauempaa katsottuna kuviointi ei erotu paljoakaan.
Toimiiko? Värit hieman vaihtelevat riippen eri valaistuksista. Yleiskuva olohuoneesta tulee myöhemmin, kunhan keittiön kaapit ovat löytäneet paikkansa.
Mutkia matkassa
Kirjoittaessani viimeksi tekemättömien töiden listaa tänne blogiin, ajattelin että tämä on aivan liian helppoa. Noinko vähän meillä on vielä tekemättä. Tämähän on vähän niin kuin valmista kauraa. Mutta siis ei. Taisin nuolaista ennen kuin tipahti. Teimme viikonloppuna betonilattian pinnoituksen, mutta homma ei mennyt ihan niin kuin strömssössä. Tuli muutama korjaustyö takaisin todo-listalle. Hieman ketutti. Kunhan saan napattua huomenna pari kuvaa, niin kerron koko tarinan.
Mattojen maailma
Millainen matto olohuoneeseen? Tuota olen pohtinut enemmän ja vähemmän ihan projektin alkumetreiltä asti. Alussa minua viehätti monessakin blogissa esillä olleet Annon Pandora matot. Mutta hiljalleen olen alkanut haaveilla jostain hieman pehmeämmästä. Siis en välttämättä etsi materiaalina pehmeämpää, vaan muotokieleltään. Gan:in matoista erityisesti Mangas mallisto ihastutti heti. Niissä on jotain erilaista ja lämminhenkistä. Villasukkamaista. Juuri sopivia latoon tunturin juurelle, eikö?
Kuvat Gun-rugs:in sivuilta
Puronmutka 